Uskonnot Suomessa -
http://uskonnot.fi/yhteisot/view?orgId=1173
Tulostettu: 20.10.2017 kello 04.02
Etusivulle  |  Uskonnot  |  Yhteisöt  |  Raportit

Mandealaisten uskonnollinen yhdyskunta

muokkaa
Vuosi Jäseniä
2016 58
2015 65
2014 68

Taustalla vaikuttava perinne: Mandealaisuus

Yhteisön kotikunta: Turku

Tiivistelmä: Mandealaisuus on vanha uskonnollinen perinne, joka on perinteisesti vaikuttanut eteläisen Irakin alueella ja Iranin Khuzistanin alueella. Mandealaisia yhteisöjä on muodostunut muuttoliikkeen myötä myös esimerkiksi Australiaan ja Yhdysvaltoihin, Tanskaan ja Ruotsiin. Mandealaisia on arvioitu olevan noin 40 000.

Mandealaisuuden syntyvaiheet ovat osin jääneet avoimiksi ja historian hämärään. Vanhimmat mandealaiset tekstit on ajoitettu kolmannelle vuosisadalle jaa.
Mandealaista kosmologiaa leimaa vahva gnostilainen dualismi. Maailma ja todellisuus ovat jakautuneet valon ja pimeyden valtakuntiin. Valon valtakuntaa hallitsee yksi Jumala, josta käytetään nimiä kuten Elämä (hiia) ja Valon Kuningas (malka dnhura). Pimeyden valtakuntaa hallitsee "Pimeyden Kuningas (malka dhsuka), joka syntynyt kaaoksesta. Näkyvä maailma on syntynyt alemman luojajumalan Ptahilin vaikutuksesta.

Rituaaleilla on erittäin tärkeä merkitys mandealaisuudessa. Vanhimmat ja tärkeimmät rituaalit ovat kasterituaali (masbuta) ja hautajaisrituaali (masiqta). Mandealaisilla on myös muita rituaaleja kuten vihkiminen papin tehtäviin. Mandealaisuuden piirissä on syntynyt mittava määrä erilaisia pyhiä tekstejä. Tekstien syntyhistoriasta ei ole juurikaan tietoa. Tärkeitä pyhiä tekstejä ovat Ginza (Aarre), Johanneksen kirja sekä Qalasta, joka sisältää rukouksia ja hymnejä.

Mandealaisen opin ytimessä on näkemys ihmisen ruumiin kuulumisesta aineen ja pimeyden piiriin ja näkemys ihmisen sielun ja todellisen olemuksen jumalallisesta alkuperästä. Ihmisen sielua kutsutaan myös "kätketyksi Aatamiksi" (adam kasya). Mandealaisuudessa korostetaan paljon rituaalista puhtautta. Sielun pelastumiseen ja kohoamiseen Jumalan yhteyteen voi vaikuttaa harjoittamalla rukouksia ja rituaaleja sekä osoittamalla armeliaisuutta. Myös esimerkiksi vanhempien kunnioitusta pidetään tärkeänä. Sielun pelastaminen aineellisuuden ja pimeyden vallasta on mandealaisuuden päämäärä. Mandealaisuuteen kuuluu myös usko erilaisiin taivaallisiin lähettiläisiin kuten "Elämän Poikaan", joka o tullut kutsumaan ihmisiä pelastukseen. Sunnuntai on mandealaisille pyhäpäivä. Johannes Kastajaa pidetään mandealaisuudessa oppilaana tai pappina. Portugalilaiset lähetyssaarnaajat kutsuivatkin mandealaisia Johannes Kastajan opetuslapsiksi".

Mandealaisten uskonnollinen yhdyskunta on 18.6.2014 rekisteröity yhdyskunta. Suomessa on noin 100 irakilaista perhettä, jotka ovat mandealaisia.

Tiedot päivitetty: 26.06.2015