Uskonnot Suomessa -
http://uskonnot.fi/yhteisot/view?orgId=15
Tulostettu: 24.03.2017 kello 22.12
Etusivulle  |  Uskonnot  |  Yhteisöt  |  Raportit

Teosofinen Seura ry

muokkaa

Nimen merkitys: Teosofia merkitsee "jumalviisautta" (kreik. theos Jumala, sofia viisaus). Teosofialla on alunperin viitattu filosofis-mystiseen ajattelutapaan, jota harjoitettiin esimerkiksi keskiajan ja uuden ajan mystikkojen parissa.

Teosofia-termi tarkoittaa myös 1875 perustetun teosofisen liikkeen edustamaa maailmankatsomusta.

Taustalla vaikuttava perinne: Esoteeriset liikkeet

Yhteisön kotikunta: Helsinki

Toiminta-alue: Helsinki, Joensuu, Kajaani, Kokkola, Kreivilä, Lahti, Oulu, Pori, Porvoo, Raahe, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Vaasa, Ylivieska

Tiivistelmä: Kansainvälisen Teosofinen Seuran perustivat vuonna 1875 Yhdysvalloissa Helena P. Blavatsky (1831-1891), Henry Olcott (1832-1907) ja William Q. Judge (1851-1896). Teosofia on saanut vaikutteita buddhalaisuudesta, hindulaisuudesta ja länsimaisesta esoteriasta. Liikkeessä kuitenkin korostetaan, että se ei ole sitoutunut mihinkään uskontoon, vaan haluaa etsiä totuutta, joka on perinteisiä uskontoja korkeampi. Ihmisen päämäärä on teosofian mukaan se, että ihmisen jumalallinen sielu tai "ydinihminen" palaa takaisin alkulähteeseen. Maailmankaikkeus ja ihminen nähdään monitasoisena. Ihmisellä on mahdollisuus kehittyä kohti korkeampia henkisiä tasoja. Yksilön kehitys toteutuu jälleensyntymien ja karman lain myötävaikutuksella. Teosofiassa ihminen nähdään ikuisuusolentona, monadina, jonka sisällä on tiedostaja, jumalkipinä. Tämä jumalkipinä käy teosofisen ajattelun mukaan läpi erilaisia tietoisuuden tiloja kunnes se saavuttaa kaikkein korkeimman tason.

Teosofisen Seuran Suomen osasto perustettiin Tukholmassa vuonna 1907. Kaksi vuotta myöhemmin nimi muutettiin Suomen Teosofiseksi Seuraksi. Pekka Ervast (1875-1931) oli yksi seuran perustajista sekä ensimmäinen ylisihteeri. Tämän seuran mentyä konkurssiin perustettiin Teosofinen seura ry, joka on rekisteröity 18.11.1933.

Osa toiminnasta toteutuu avoimissa loosheissa, mutta osa toiminnasta tapahtuu suljetuissa "esoteerissa kouluissa". Seura julkaisee teosofista kirjallisuutta ja vuodesta 1920 lähtien on ilmestynyt Teosofi-niminen lehti. Matkussa sijaitsee seuran kesäkoti Kreivilä, joka toimii kurssikeskuksena. Seurassa on noin 460 jäsentä (2007).

Tiedot päivitetty: 21.07.2015

Linkkejä

Yhteys muihin yhteisöihin muokkaa

Haarautumat

Lähteet muokkaa

Artikkelit

Viitikko, Yrjö: Teosofinen liike Suomessa. Teoksessa N. G. Holm, K. Suolinna & T. Ahlbäck (red./toim.): Aktuella religiösa rörelser i Finland /Ajankohtaisia uskonnollisia liikkeitä Suomessa, 61-86. Åbo: Åbo Akademi, 1981.

Kirjat

Heino, Harri: Mihin Suomi tänään uskoo, 89-90. Helsinki: Werner Söderström, 1997. 278-280

Niinimäki, Mikael: Teosofian juuret. s.l.: Kustannus Oy Rajatieto, 1979.

Partridge, Christopher (toim.): Uusien uskontojen käsikirja. Helsinki: Kirjapaja, 2006.

Teinonen, Seppo A.: Nykyajan lahkot: Uusia uskonnollisia liikkeitä ja yhteisöjä. Helsinki: Kirjayhtymä, 1965. 194-201

Opinnäytetyöt

Haataja, Aija: Pekka Ervast etsijänä ja teosofina. Pro gradu -tutkielma. Helsinki. Helsingin yliopisto. Uskontotieteen laitos, 1983.

Niinimäki, Mikael: Historiallis-fenomenologinen tutkimus teosofisen liiikkeen syntyvaiheista. Pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto. Uskontotieteen laitos, 1978.

Peltonen, Anneli: Jälleensyntyminen Teosofi-lehdessä 1920-ja 1930-luvuilla. Pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopiston uskontotieteen laitos, 1983.

Pohjola, Mervi: "Ikuisuuskansalainen": teosofisen ihmiskuvan retorinen analyysi. Pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto. Uskontotieteen laitos, 2002.

Suominen, Johanna: Pekka Ervast vuosina 1875-1907 - Nuoren miehen kehitys Suomen Teosofisen liikkeen johtajaksi. Pro gradu -tutkielma. Turku: Turun yliopisto. Kulttuurien tutkimuksen laitos. Uskontotiede, 1990.