Uskonnot Suomessa -
http://uskonnot.fi/yhteisot/view?orgId=653
Tulostettu: 24.05.2017 kello 18.38
Etusivulle  |  Uskonnot  |  Yhteisöt  |  Raportit

Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ry

muokkaa
SLEY

Taustalla vaikuttava perinne: Kirkolliset herätysliikkeet: evankelisuus

Yhteisön kotikunta: Helsinki

Toiminta-alue: ETELÄ-HÄME: Forssa, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Kärkölä, Lahti, Nastola, Riihimäki, Somero, Tammela, Ypäjä.

ETELÄ-POHJANMAA: Alahärmä, Alajärvi, Alajärvi, Alavus, Ilmajoki, Isojoki, Jalasjärvi, Kauhajoki, Kauhava, Kihniö, Kortesjärvi, Kristiinankaupunki, Kurikka, Laihia, Lapua, Nurmo, Parkano, Peräseinäjoki, Pietarsaari, Seinäjoki, Soini, Teuva, Töysä, Vaasa, Virrat, Vähäkyrö, Tervajoki, Ylihärmä, Ylistaro, Ähtäri.

ETELÄ-SAVO JA KYMI: Anjalankoski, Elimäki, Iitti, Kotka, Kouvola, Kuusankoski, Mikkeli, Mäntyharju, Vehkalahti.

ITÄ-SUOMI: Eno, Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kajaani, Kuhmo, Kuopio, Lieksa, Nurmes. KESKI-POHJANMAA: Halsua, Himanka, Kannus, Kaustinen, Kokkola, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi, Veteli, Ullava.

KESKI-SUOMI: Jyväskylä, Kannonkoski, Karstula, Kyyjärvi, Pylkönmäki, Saarijärvi, Äänekoski. POHJOIS-HÄME: Hämeenkyrö, Jämsä, Koskenpää, Lempäälä, Luopioinen, Mänttä, Nokia, Orivesi, Tampere, Vesilahti, Narva, Viiala. POHJOIS-SUOMI: Alavieska, Kalajoki, Kemijärvi, Oulainen, Oulu, Pudasjärvi, Pulkkila, Raahe, Reisjärvi, Rovaniemi, Sievi, Ylivieska.

SATAKUNTA: Harjavalta, Huittinen, Kankaanpää, Keikyä (nyk. Äetsä), Pori, Kokemäki, Lavia, Pomarkku, Rauma, Säkylän, Vammala, Ulvila.

SAVO-KARJALA: Enonkoski, Imatra, Vuoksenniska, Joutseno, Kitee, Lappeenranta, Rantasalmi, Rautjärvi, Ahvensalmi, Savonlinna, Taipalsaari, Värtsilä.

SUUR-HELSINKI: Espoo, Helsinki, Vantaa. UUSIMAA: Artjärvi, Hanko, Hyvinkää, Järvenpää, Lohja, Orimattila, Porvoo, Tuusula.

VARSINAIS-SUOMI: Alastaro, Aura, Koski, Kuusjoki, Loimaa, Kiikala, Laitila, , Loimaa, Marttila, Mellilä, Mietoinen, Mynämäki, Nousiainen, Oripää, Paattinen, Paimio, Perniö, Piikkiö, Pöytyä, Raisio, Salo, Tarvasjoki, Turku, Vahto.

Tiivistelmä: Evankelinen herätysliike on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vanhimpia herätysliikkeitä. Se järjestäytyi virallisesti yhdistykseksi vuonna 1873, jolloin perustettiin Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (SLEY). Yhdistys on rekisteröity 14.10.1922.

Evankelinen herätysliike syntyi herännäisyydessä tapahtuneen jakautumisen seurauksena liikkeen johtajan Fredrik Gabriel Hedbergin (1811-1893) sanoutuessa irti herännäisyyden uskontulkinnasta. Hedbergin mukaan kristitty saa turvallisesti omistaa uskossa pelastuksen, joka on hänelle annettu lahjana jo kasteessa.

Evankeliseen liikkeeseen kuuluvia on suomalaisten keskuudessa enemmän kuin mihinkään muuhun herätysliikkeeseen kuuluvia. Noin 3,4 % suomalaisista (noin 180 000) ilmoittaa kuuluvansa siihen ja lisäksi noin 4 % sanoo saaneensa siitä vaikutteita (2004). SLEY on järjestäytynyt kotimaassa 13 alueelliseen piiriin, joissa on yhteensä noin 224 paikallisosastoa (2009). Yhdistyksellä on 1 960 jäsentä. Paikallisosastoissa jäseniä on 9 924 (2010).

Evankelisessa liikkeessä yhteisiä tilaisuuksia ei kutsuta seuroiksi, vaan niistä käytetään nimitystä evankeliumijuhla tai hartaushetki. Keskeisin osa kokoustoiminnasta koostuu eri laajuisista evankeliumijuhlista. Paikkakuntatason juhlia, jotka kestävät tavallisesti päivän tai pari, järjestetään kerran tai pari vuodessa. Tärkeä vuosittainen tapahtuma ovat valtakunnalliset evankeliumijuhlat. Lisäksi järjestetään myös talvipäiviä.

Evankeliset ovat rakentaneet omia kokoushuoneita muita herätysliikkeitä aktiivisemmin. Evankelisissa tilaisuuksissa puheilla on muita herätysliikkeitä keskeisempi rooli. Evankeliset puheet pidetään seisten niitä varten varatulta paikalta. Puheiden lähtökohtana on Raamatun teksti, jota puhuja tulkitsee. Evankeliset tilaisuudet alkavat ja loppuvat rukoukseen, ja niissä lauletaan virsiä ja Siionin kanteleen lauluja.

Suur-Helsingin piirissä sijaitsee Pyhän sydämen kappeli. Kappeli on vihitty helmikuussa 1906 Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen Kallion rukoushuoneeksi. Pyhän sydämen kappeli uusittiin perusteellisesti vuonna 1992. Helsingin piispa Eero Huovinen vihki kirkon 25.10 1992 uudelleen käyttöön. Pyhän sydämen kappelissa järjestetään jumalanpalveluksia joka sunnuntai sekä runsaasti muita tilaisuuksia. Evankeliumiyhdistyksen kappelin toinen pääkäyttäjä on Helsingin evankelinen opisto, jonka yhteydessä kappeli sijaitsee.

Myöhemmin evankelisuudesta ovat irtaantuneet Suomen Vapaa Evankelis-luterilainen Seurakuntaliitto sekä Suomen Tunnustuksellinen Luterilainen Kirkko.

Tiedot päivitetty: 24.07.2015

Linkkejä

Lähteet muokkaa

Artikkelit

Niemelä, Kati & Hanna Salomäki: Herätysliikkeet 2000-luvun kirkollisessa kentässä. Teologinen aikakauskirja 111(4): 359-371. , 2006.

Kirjat

Heino, Harri: Mihin Suomi tänään uskoo, 89-90. Helsinki: Werner Söderström, 1997. 50-51

Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään. Helsinki: Kirjapaja, 1981.