Uskonnot Suomessa -
http://uskonnot.fi/yhteisot/view?orgId=84
Tulostettu: 24.05.2017 kello 18.41
Etusivulle  |  Uskonnot  |  Yhteisöt  |  Raportit

Suomen Bahá'í-yhdyskunta

muokkaa
Vuosi Jäseniä
2016 363
2015 358
2014 350
2013 566
2012 557
2011 560
2009 548
2008 554
2008 554
2007 534
2006 528
2005 523
2004 494
2003 455
2000 469
1990 403
1985 340
1980 274
1970 90
Bahá'í-samfundet för Finland
Suomen Bahá'í-yhdyskunta

Taustalla vaikuttava perinne: Modernit liikkeet

Yhteisön kotikunta: Helsinki

Toiminta-alue: Yhdyskunnat: Espoo, Helsinki, Inari, Joensuu, Jyväskylä, Kemi, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Maalahti (Malax), Maarianhamina (Mariehamn), Naantali, Oulu, Rovaniemi, Salo, Savonlinna, Tampere, Turku, Tornio, Vantaa, Varkaus, Vaasa.

Tiivistelmä: Bahá'í-uskon juuret ovat Iranin shiialaisten keskuudessa syntyneessä baabilaisuudessa. Baabilaisuudessa uskottiin "salatun imaamin" pitävän yhteyttä uskoviin "täydellisen shiialaisen" välityksellä. Bahá'ín perustaja on Teheranissa aatelissukuun syntynyt Bahá'u'lláh (Mirzá Husayn Ali, 1817-1892), jonka kerrotaan saaneen vankilassa Jumalalta uuden ilmoituksen.

Bahá'ít ovat monoteisteja ja he uskovat, että Jumala on ilmaissut toistuvasti itsensä ihmiskunnalle erityisten sanansaattajien välityksellä. Kaikkien näiden sanansaattajien vaikutuksesta ihmiskunta on kehittynyt entistä korkeammille tasoille. Bahá'ísmi opettaa siten kaikkien uskontojen edustavan samaa jumaluutta.

Bahá'í-yhteisön elämäntapaa säätelevät Bahá'u'lláhin yhteisölle laatimat yksityiskohtaiset lait. Niihin kuuluvat päivittäiset rukoukset, paasto sekä pyhien kirjoitusten opiskelu. Yksityinen rukous on bahá'íden keskeisin hartaudenharjoitusmuoto. Rukouksiin liittyy islamin tapaan määrättyjä vuorokaudenaikoja, rukousasentoja ja rukoussuunta kohti Bahá'u'llahin hautapyhäkköä. Myös pyhiinvaellus Maailmankeskukseen Haifaan sekä erilaisten bahá'í-rahastojen tukeminen kuuluvat oleellisesti yhteisön elämäntapaan.

Baha´it noudattavat kalenteria, joka perustuu aurinkovuoteen. Vuosi koostuu 19 kuukaudesta, joissa kussakin on 19 päivää. Kuukaudet on nimetty jumalan ominaisuuksien mukaan. Ajanlasku alkaa Babin julistuksen vuodesta 1844 jaa. Jokaisen kuukauden ensimmäisenä päivänä vietetään niin sanottua yhdäksennentoista päivän juhlaa. Lisäksi vuoden aikana on yhdeksän päivää, jolloin on pidättäydyttävä työnteosta.

Baha´i-temppelit ovat avoimia kaikille ihmisille. Temppeleissä ei ole erityisiä ohjattuja kulttimenoja, vaan ne ovat pääasiassa hiljaista mietiskelyä varten.

Bahá'í-uskonto tuli Suomeen amerikansuomalaisten paluumuuttajien mukana 1930-luvun lopulla. Säännöllinen toiminta alkoi vuonna 1938. Helsingin Bahá'í Seura ry perustettiin vuonna 1954. 1960-luvun alussa muodostettiin paikallishallinto Tampereelle, Lahteen ja Turkuun. Suomen valtakunnallinen hallintoelin perustettiin vuonna 1962 ja yhdyskunta rekisteröitiin uskonnolliseksi yhdyskunnaksi 18.9.1963.

Tiedot päivitetty: 15.06.2015

Linkkejä

Lähteet muokkaa

Artikkelit

Peltola, Harri: Bábi-liikkeestä bahá'í-yhdyskunnaksi. Teoksessa N. G. Holm, K. Suolinna & T. Ahlbäck (red./toim.): Aktuella religiösa rörelser i Finland /Ajankohtaisia uskonnollisia liikkeitä Suomessa, 167-200. Åbo: Åbo Akademi, 1981.

Kirjat

Heino, Harri: Mihin Suomi tänään uskoo, 89-90. Helsinki: Werner Söderström, 1997. 308-312

Teinonen, Seppo A.: Bahaismi: synty, kehitys ja nykyinen oppi. Helsinki: Suome itämainen seura, 1962.

Teinonen, Seppo A.: Nykyajan lahkot: Uusia uskonnollisia liikkeitä ja yhteisöjä. Helsinki: Kirjayhtymä, 1965. 257-272

Opinnäytetyöt

Eriksson, Pia: Uskonnollisen tradition siirto bahà'i`-perheissä. Pro gradu-tutkielma. Turku: Turun yliopisto. Kulttuurien tutkimuksen laitos. Uskontotiede, 1993.

Peltola, Harri: Babi-ja bahà'i-liikkeiden imago Suomessa Gobineausta Teinoseen. Pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto. Uskontotieteen laitos, 1987.