Periaatteet

Periaatteet

Uskonnot Suomessa -hankkeen tarkoituksena on kerätä ja ylläpitää tietokantaa kaikista Suomessa vaikuttavista ja vaikuttaneista uskonnollisista ja uskonnollistaustaisista yhteisöistä. Hankkeessa nojaudutaan tiettyihin uskonnon tutkimuksessa laajalti jaettuihin ja hyviksi havaittuihin lähtökohtiin ja periaatteisiin. Keskeisimmät niistä ovat:

1) Uskontotieteellinen uskonnon määrittely

Tietokantaan sisällytettävien yhteisöjen valintakriteerinä ovat uskonnon tieteellisessä tutkimuksessa vakiintuneet määritelmät ja kysymyksenasettelut.
Uskontotieteen näkökulmasta uskonto koostuu ydinsisällöltään olemassaololle annetuista selityksistä, jotka perustuvat yliluonnollisiin olettamuksiin ja sisältävät vastauksia inhimillisen olemassaolon peruskysymyksiin.
Yliluonnollisella tarkoitetaan voimia, olentoja ja olemassaolon muotoja, jotka ylittävät ihmisen käsityskyvyn tai aistein havaittavan luonnon ja jotka voivat rikkoa luonnossa vallitsevia lainalaisuuksia. Inhimillisen olemassaolon peruskysymyksiä puolestaan ovat sellaiset kaikkialla ja kaikkina aikoina ihmisiä askarruttaneet kysymykset kuten ”onko elämällä tarkoitus?” ”miksi me olemme täällä?” ”miksi on olemassa kärsimystä?” tai ”mitä tapahtuu kuolemassa?”
Sekä persoonalliset olennot että persoonattomat voimat, periaatteet ja olemukset voivat olla yliluonnollisia. Yhtäältä on olemassa uskontoja, jotka rakentuvat käsityksiin yhdestä tai useammasta persoonallisesta yliluonnollisesta olennosta eli jumalasta. Toisaalta on olemassa uskontoja, jotka rakentuvat todellisuuden yliluonnollista perusolemusta koskeviin käsityksiin. Uskontoihin ei siis välttämättä liity käsitystä jumalista.
Tällaisen määritelmän käytöstä on se seuraus, että tietokantaan tulee sisällytetyksi myös ryhmiä ja organisaatioita, jotka eivät joko (a) itse määrittele itseään uskonnoiksi, tai (b) ole uskonnollisia yhdyskuntia Suomen lain edellyttämässä merkityksessä.
On tärkeää tiedostaa, että tietokannassa käytetty määritelmä ei siis ole yhteisöjen itseymmärrykseen tai Suomen lainsäädäntöön pohjautuva.
Lisäksi mukaan on otettu useita yhteisöjä ja organisaatioita, jotka (c) eivät itsenäisesti tarkasteltuina täytä uskonnon määritelmää, mutta joilla on historiallinen kytkös johonkin uskontoperinteeseen. Esimerkiksi monilla itämaisilla terveysliikunnan muodoilla on uskonnollinen tausta, vaikka ne ovat sittemmin saaneet sekularisoituneita muotoja. Vastaavasti parapsykologiseen tutkimukseen erikoistuneiden organisaatioiden taustalla on länsimaisia esoteerisia ja spiritualistisia aatteita.
Uskontotieteellisen historiallisen ja vertailevan tutkimuksen näkökulmasta on kuitenkin tärkeää sisällyttää mukaan myös organisaatioita, joita ei voida enää luokitella uskonnollisiksi, mutta joilla on historiallinen sidos johonkin uskontoperinteeseen. Tietokantaan sisällyttäminen ei siten vielä ole minkäänlainen kannanotto yhteisön tai organisaation uskonnollisesta statuksesta.
Erityisesti rajatapausten kohdalla on pyritty tuomaan selkeästi esille myös yhteisön oma itseymmärrys suhteestaan uskontoon ja uskontoihin.

2) Uskontotieteellinen käsitteistö

Uskontotieteellinen käsitteistö on luotu uskontojen keskinäisen vertailun tarpeisiin ja se mahdollistaa eri uskonnoista puhumisen mahdollisimman vähillä erityiskäsitteillä.
Tämä kuitenkin tarkoittaa samalla sitä, että kuvauksissa joudutaan usein käyttämään ilmauksia, jotka ovat kuvattavalle yhteisölle vieraita. Esimerkiksi kristinuskon piirissä kasteesta, avioliittoon vihkimisestä ja hautaan siunaamisesta ei ole tapana puhua ”siirtymäriitteinä”, vaan ”kirkollisina toimituksina”. Hindulaisuudessa vastaavan tyyppisiä elämänkaaren taitekohtiin liittyviä riittejä kutsutaan ”samskaroiksi”.
Yhteisöjen keskinäinen vertaaminen olisi mahdotonta, jos yhteisöt kuvattaisiin pelkästään kunkin omilla käsitteillä. Vaikka hankkeessa pyritään tuomaan mahdollisimman pitkälle esiin yhteisön omaa terminologiaa, uskontotieteellinen käsitteistö on välttämätöntä hankkeen perustarkoituksen takia.

3) Objektiivisuus

Objektiivisuudella tarkoitetaan sitä, että yhteisöjä käsittelevä tieto on periaatteessa kenen tahansa mahdollista tarkistaa havaintojen ja loogisen päättelyn avulla.
Uskonnolliset ja teologiset väittämät (”Jumala on sellainen-ja-sellainen”) eivät tyypillisesti ole tällä tavoin tarkistettavissa, niinpä niiden kohdalla käytetään aina kolmannen persoonan ilmauksia: ”yhteisön X jäsenet uskovat, että Jumala on sellainen-ja-sellainen”. Tällaiset väitteet ovat kenen tahansa tarkistettavissa.
Objektiivisuuteen pyrkivä kuvaustapa sulkee yhteisöjen edustamien käsitysten teologisen arvioinnin automaattisesti pois, mikä voi näyttää itsessään katsomukselliselta valinnalta. Periaate on kuitenkin puhtaasti menetelmällinen, eikä ole sidoksissa mihinkään ontologiseen tai teologiseen katsantoon.

4) Luotettavuus

Tietokantaan kerättyjen tietojen lähde ja alkuperä pyritään dokumentoimaan mahdollisimman tarkasti. Tämä palvelee tietokantaa kerätyn tiedon luotettavuutta ja sen paikkansapitävyyden tarkistettavuutta.
Hankkeessa on mukana suuri joukko suomalaisia uskonnon asiantuntijoita, jotka tarkistavat tietokantaan tulevia tietoja kukin oman erityistietämyksensä osalta (ks. edellä). Myös tällä tavoin pyritään takaamaan tietojen paikkansapitävyyttä ja luotettavuutta.

5) Neutraalius ja puolueettomuus

Yhteisöt pyritään kuvaamaan mahdollisimman neutraalilla ja tasapuolisella tavalla. Tietokannassa pyritään välttämään katsomuksellisista tai intuitiivisista lähtökohdista tehtyjä moraalisia tai muita arviointeja tai arvostelmia kuvatuista yhteisöistä.
Sen sijaan tietokantaan voidaan sisällyttää asiatietoja, jotka itsessään voivat herättää voimakasta moraalista paheksumista tai hyväksyntää. Esimerkiksi joissakin yhteyksissä saattaa olla välttämätöntä tuoda esiin rikosoikeudellisia prosesseja, joissa yhteisöt tai niiden jäsenet ovat olleet mukana. Neutraali ja tasapuolinen kuvaus ei välttämättä tarkoita siloteltua kuvausta.
Tasapuolisuuteen liikkeiden kuvauksissa pyritään paitsi käyttämällä lukuisia asiantuntijoita tietojen keruussa ja tarkistuksessa, myös tarjoamalla yhteisön jäsenille ja ulkopuolisille mahdollisuus antaa palautetta esiin tuoduista tiedoista.
Kuka tahansa voi lähettää hankkeen ylläpitäjille korjaus- ja muutosehdotuksia mistä tahansa yhteisöstä julkaistuihin tietoihin. Palautteen antamista varten hankkeen nettisivuilla on erityinen palautelomake tätä varten. On kuitenkin syytä huomata, että palautetta huomioidaan vain siltä osin kuin se täyttää muut hankkeen periaatteet.

6) Yhteistyö

Edellä mainitut rajoitukset huomioon ottaen ja niihin tukeutuen pyrimme toimimaan yhteistyössä asianosaisten (uskonnollisten) yhteisöjen jäsenten kanssa ja heidän vakaumustaan kunnioittaen.