Suomea on usein kutsuttu yhdistysten luvatuksi maaksi, johtuen erilaisten yhdistysten ja järjestöjen suuresta määrästä. Tämä sanonta pitää paikkaansa myös uskontojen osalta kirjoittaa Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg.
Rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien määrä Suomessa jatkaa kasvuaan. Suunta on jatkunut samanlaisena koko 2000-luvun. Vuonna 2005 itsenäisiä rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia oli 61 ja vuoden 2019 lopussa niitä oli 145. Rekisteröityihin uskonnollisiin yhdyskuntiin ei lueta Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa, eikä Suomen ortodoksista kirkkoa. Vuoden 2019 lopussa Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului 3 752 753 jäsentä (68,7 prosenttia suomalaisista) ja Suomen ortodoksiseen kirkkoon 56 246 jäsentä (1,1 prosenttia suomalaisista)
Uskonnonvapauslaki mahdollistaa jäsenyyden useammassa kuin yhdessä yhdyskunnassa, mutta yhteisöillä on oikeus itse päättää hyväksyvätkö ne kaksoisjäsenyyden. Vaikka uskonnollisuuden muutokset tapahtuvat paljolti myös yhteisöjen ulkopuolella, kertoo yhteisöjen määrän ja moninaisuuden kasvu myös moniuskontoisuuden kasvusta. Yhdyskunnan voi perustaa 20 henkilöä ja rekisteröidyn yhdistyksen kolme henkilöä. Yhdyskuntien kokonaisjäsenmäärä vuonna 2019 oli noin 97 700 eli 1,7 prosenttia väestöstä. Suurin osa eli noin 75 000 kuului kristillisiin tai kristillistaustaisiin yhdyskuntiin. Vuosien 2009–2019 välisenä aikana yhdyskuntien kokonaisjäsenmäärä oli kasvanut noin 22 000 hengellä.
Suurimpia yhdyskuntia vuoden 2019 lopussa olivat Jehovan todistajat (17 083), Suomen Vapaakirkko (14 944), Katolinen kirkko Suomessa (14 224), Suomen Helluntaikirkko (11 860), Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko (3 269) sekä Suomen Adventtikirkko (3 038).
Vuoden 2019 lopussa buddhalaisia yhdyskuntia oli 13. Niiden kokonaisjäsenmäärä oli 1 792. Suurin yhdyskunta oli Suomen Vietnamilaisten Buddhalainen Yhdyskunta (676). Hindulaisia yhdyskuntia oli puolestaan neljä ja niiden yhteenlaskettu jäsenmäärä 367. Suurin yhdyskunnista oli Suomen hindut (234). Kantasuomalaisia on mukana erityisesti tiibetinbuddhalaisissa ja zenbuddhalaisissa yhteisöissä.
Kun katsotaan buddhalaisilta alueilta tulevien maahanmuuttajien määrän kehitystä, voidaan arvioida, että Suomessa asuu toistakymmentätuhatta buddhalaista, vaikka heistä vain pieni osa on liittynyt buddhalaisiin yhdyskuntiin. Myös Intiasta tulevien maahanmuuttajien määrän kasvun myötä hindujen määrä on noussut muutamiin tuhansiin.
Islamilaisia uskonnollisia yhdyskuntia oli vuoden 2019 lopussa 50. Kokonaisjäsenmäärä näissä yhdyskunnissa oli 16 667. Suomessa arvioidaan olevan noin 110 000–120 000 muslimia, joista valtaosa on ensimmäisen polven maahanmuuttajia. Suurin osa heistä ei kuulu mihinkään rekisteröityyn islamilaiseen yhdyskuntaan.
Yhdyskuntien kokonaisjäsenmäärän kasvu tulee ennen muuta Suomen Helluntaikirkon jäsenkehityksestä, koska enenevässä määrin seurakuntia liittyy kyseisen yhdyskunnan jäseneksi. Myös katolisen kirkon jäsenmäärä kasvaa lähinnä maahanmuuttajien liittyessä kirkkoon. Samoin islamilaisten yhdyskuntien yhteenlaskettu jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti.
Uskonnollinen kirjo yhdyskuntien ulkopuolella
Valtaosa uskonnollisista yhteisöistä toimii kuitenkin tavallisina yhdistyksinä. Uskonnot Suomessa -tietokantaan on tällä hetkellä listattu yli 1 000 uskonnollista tai uskonnollistaustaista yhteisöä. Yhteisöistä noin puolet on kristillisiä yhteisöjä ja puolet edustavat muita perinteitä. Esimerkiksi erilaisia new age ja henkisen kasvun yhteisöjä on tietokantaan listattu noin 100. Tälle ryhmälle on tyypillistä se, että monet toimijat ovat yksityisiä elinkeinonharjoittajia. Kristinuskon kentälle on jo 1990-luvulta lähtien syntynyt monia pieniä uuskarismaattisia yhteisöjä, joita on tällä hetkellä toistasataa.
Uskontokuntiin kuulumattomia oli vuoden 2019 lopussa lähes kolmannes väestöstä. On tärkeää muistaa, että uskontokuntiin kuulumattomien joukko on katsomuksellisesti moninainen. Tähän joukkoon kuuluu vakaumuksellisia ateisteja, uskonnottomia, agnostikkoja, mutta uskontokuntiin kuulumattomien joukossa on myös eri uskontoperinteiden edustajia.
Suomessa asui vuonna 2019 noin 400 000 ulkomailla syntynyttä. Heistä noin 79 000 oli kansankirkkojen tai muiden uskonnollisten yhdyskuntien jäseniä. Suurin osa (80 %) Suomessa asuvista maahanmuuttajataustaisista ihmisistä ei siten kuulunut muodollisesti mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan. Vuonna 2019 määrällisesti eniten ulkomaalaistaustaisia oli evankelis-luterilaisessa kirkossa, noin 44 000 eli 1,2 prosenttia jäsenistä. Kristillisistä yhteisöistä evankelis-luterilaisen kirkon jälkeen suurimmat ulkomaalaistaustaiset (ulkomailla syntyneet) jäsenmäärät olivat Suomen ortodoksisella kirkolla ja katolisella kirkolla. Helluntailaisyhdyskuntien jäsenistöstä heidän osuutensa oli vajaa kymmenesosa. Helluntailais-karismaattisuuden piirissä toimii myös useita afrikkalaistaustaisia seurakuntia.
Nuorempien sukupolvien sitouttaminen ylipäätään yhdistystoimintaan on haasteellista monille yhdistyskentän toimijoille. Yhteisöjen kirjon kasvaessa on ihmisten helpompi löytää oma yhteisö. Kuitenkin vain varsin pieni osa evankelis-luterilaisesta kirkosta eronneista liittyy johonkin toiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan. Uusimman Gallup Ecclesiastican (2019) mukaan 11 prosenttia kyselyyn vastaajista ilmoitti eron syyksi sen, että jokin toinen uskonnollinen yhdyskunta vastaa paremmin ajatteluani. Yhteisöjen määrä tulee kuitenkin todennäköisesti kasvamaan myös tulevaisuudessa, vaikka uskonnollisuudessa korostuu yhä enemmän yksilökeskeisyys ja yhteisöihin kiinnitytään löyhemmin. Kasvua selittää ainakin osin se, että rekisteröitymisestä ollaan enemmän tietoisia. Rekisteröinti mahdollistaa muun muassa valtiontuen.
Tilastokeskus 2019
Patentti-ja rekisterihallitus
Uskonto arjessa ja juhlassa. Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2016-2019. Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 134. Tampere: Kirkon tutkimuskeskus
Uskonnot Suomessa-tietokanta. Kirkon tutkimuskeskus