Kuvaus
Babtismin juuret ovat Manner-Euroopan kastajaliikkeissä 1500-luvulta, joissa korostettiin uskovien aikuiskasteen merkitystä. Suomeen Baptismi tuli 1856 Ruotsista tulleen herätyksen pohjalta.
Suomen Baptistiyhdyskunta (SBYK) rekisteröitiin vuonna 1928 ja ruotsinkieliset baptistit rekisteröitiin 15.5.1980 uskonnollisiksi yhdyskunniksi. Molemmat, sekä suomen- että ruotsinkieliset baptistiyhdyskunnat ovat jäseninä Euroopan Baptistiliitossa (EBU)ja Maailman Baptistiliitossa (WBU). Ruotsinkieliseen baptistiyhdyskuntaan kuuluvia itsenäisiä paikallisseurakuntia on 20 (ks. linkki alla)
Baptismiin ei liity sitovaa uskontunnustusta vaan tärkeänä pidetään yksilön mahdollisuutta muodostaa itse oma Raamattuun perustuva uskonsa. Liikkeessä korostetaan paikallisseurakuntien itsenäisyyttä sekä uskovienkastetta. Vauvoja ei kasteta vaan siunataan, vaikka ikärajaa ei kasteelle menolle olekaan annettu. Uskon tunnustaneet henkilöt kastetaan omasta pyynnöstä, minkä kautta henkilö liittyy paikallisseurakuntaan.
Toimintamuotoina jumalanpalvelusten ja yhteisten konferenssien lisäksi lapsi- ja nuorisotyö ovat tärkeitä. Lähetystyön kohdemaina ovat Zaire, Thaimaa ja Sambia.
Finlands svenska babtistsamfund on jäsen Frikyrklig Samverkan rf:ssä, Suomen ekumeeninen neuvosto ry:ssä ja Suomen lähetysneuvosto ry:ssä.
2021 | 819 |
2020 | 834 |
2019 | 832 |
2018 | 843 |
2017 | 859 |
2016 | 853 |
2015 | 870 |
2014 | 866 |
2013 | 868 |
2012 | 882 |
2011 | 872 |
2009 | 897 |
2008 | 892 |
2007 | 898 |
2006 | 900 |
2005 | 878 |
2004 | 1 047 |
2003 | 871 |
1985 | 981 |
Tiedot päivitetty: 23.09.2022
Linkkejä:
Lähteet:
Kirjat
Heino, Harri: Mihin Suomi tänään uskoo, 89-90. Helsinki: Werner Söderström, 1997. 74-75