Kuvaus
Herännäisyys on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä vaikuttavista herätysliikkeistä. Se syntyi 1700-1800-lukujen vaihteessa Savossa. Liike sai oman muotonsa myöhemmin erityisesti Paavo Ruotsalaisen (1777-1852) vaikutuksesta. Herännäisyydessä on erityispiirteenä voimakas armon korostus ja kokemus ihmisen riittämättömyydestä.
Wilhelmi Malmivaara perusti 1912 Sisälähetysseura Herättäjän. Se rekisteröitiin 5.2.1924. Kustannusosakeyhtiö Herättäjä ja Sisälähetysseura Herättäjä yhdistyivät vuonna 1950 Herättäjä-Yhdistys ry:ksi. Kyseessä on herännäisyyden palvelujärjestö, johon kuuluu 150 paikallisosastoa.
Yhdistyksen toimialoja ovat sisälähetystyö, julkaisutyö, ulkomaalaistyö ja heimotyö sekä opiskelija- ja nuorisotyö. Herännäisyyden piirissä toimii yhdeksän kansanopistoa. Merkittävä perinne on vuosittaiset Herättäjä-juhlat, joihin osallistuu yli 30 000 henkilöä.
Yhdistyksellä oli vuonna 2012 jäsenrekisterissään 5901 henkilöjäsentä. Kyselytutkimuksen mukaan herännäisiksi ilmoittautuu kuitenkin tavalla tai toisella noin 100 000 suomalaista. Herännäisyydellä oli vuonna 2003 toimintaa 63 %:ssa ev.lut. kirkon seurakunnista. Herännäisyyden vankinta kannatusaluetta ovat Pohjanmaa, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala.
Tiedot päivitetty: 29.06.2015
Linkkejä:
Lähteet:
Artikkelit
Niemelä, Kati & Hanna Salomäki: Herätysliikkeet 2000-luvun kirkollisessa kentässä. Teologinen aikakauskirja 111(4): 359-371. , 2006.
Kirjat
Heino, Harri: Mihin Suomi tänään uskoo, 89-90. Helsinki: Werner Söderström, 1997. 48-50
Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään. Helsinki: Kirjapaja, 1981.
Remes, Viljo: Herännäisyyden nousu ja hajoaminen. Lapua: Herättäjä-Yhdistys, 1995.