Kuvaus
Ranskalainen Marie Deraimes (1828-1894) oli naisjournalisti, joka yhdessä ranskalaisen senaattori Georges Martinin (1844-1916) kamppanjoi aktiivisesti naisten tasa-arvon ja lasten oikeuksien puolesta. Heidän ohjelmassaan oli myös uskonnollisen suvaitsemattomuuden vastustaminen ja he pyrkivät parantamaan koulutusoloja. Deraimes oli tiettävästi ensimmäinen nainen, joka otettiin jäseneksi vapaamuurariloosiin. Tämä tapahtui vuonna 1882. Loosi oli nimeltään Les Libre Penseurs ja se toimi lähellä Pariisia.
Deraimes ja Martin perustivat vuonna 1893 ensimmäisen yhteisvapaamuurari-loosin Pariisissa, josta kehittyi myöhemmin varsinainen Kansainvälinen yhteisvapaamuurarijärjestö Le Droit Humain. Järjestö edellyttää jäseneksi pyrkivältä henkilökohtaista tajua jumaluudesta.
Yhteisvapaamuurari-liike saapui Suomeen Tanskasta ja Englannista. Korkeimman Neuvoston Tanskan edustaja kreivitär Ellen Bille Brahe vihki Helsingissä, silloisissa Teosofisen seuran tiloissa 4-5.10.1920 välisenä aikana 60 henkilöä yhteis-vapaamuurariuteen ja näin perustettiin Suomen ensimmäinen Le Droit Humain-järjestön loosi. Brahen mukana oli myös suomalaissyntyinen John Sonck, joka oli vihitty Englannissa.
Järjestön johtoon Suomessa valittiin Pekka Ervast (1875-1934), joka perusti myös Ruusu-Risti -järjestön samana vuonna ja oli toiminut aiemmin Suomen Teosofisen Seuran ylisihteerinä. Ensimmäiseksi aluemestariksi valittiin kääntäjä Kyllikki Ignatius (1877-1951), joka vastasi erilaisista käytännön asioista. Yhteisvapaamuurarius kasvoi Suomessa nopeasti 1920-luvulla. Suomen oma kansallinen Liitto perustettiin vuonna 1928 ja rekisteröitiin 9.3.1929.
Sodan aikana jäsenet lakkauttivat itse liikkeen, mutta sodan jälkeen toiminta käynnistyi uudelleen. Tallinnaan ja Tarttoon on myös perustettu loosit, jotka kuuluvat Suomen Liiton alaisuuteen. Toiminnan tarkoitus on edistää jäsenten eettistä, henkistä ja älyllistä elämää. Opetusmenetelminä ovat riitusten sisältämät ritaalit ja symbolit.
Yhteisvapaamuurarit toimivat 15-30 jäsenen muodostamissa looseissa. Tavoitteena on luottamuksellisen keskinäisen toiminnan kautta harjaantua ja kouluttautua ihmisyydessä ja siten edistää omalta osaltaan ihmiskunnan kehitystä. Loosit ovat henkisiä työyhteisöjä, joilla jokaisella on omat tavoitteensa, tyylinsä ja toimintamuotonsa. Jäseniltä vaaditaan täysi-ikäisyyttä, nuhteettomuutta, tasa-arvoisuuden tunnustamista sekä henkilökohtaista jumaluustajua. Järjestön jäsenmäärä on noin 200 (2007). Se julkaisee Harppi ja Suorakulma-nimistä lehteä. Loosityöskentelyn ohella järjestö harjoittaa myös hyväntekeväisyystoimintaa.
Tiedot päivitetty: 26.10.2018
Linkkejä:
Lähteet:
Internet
Kansainvälinen Yhteis-Vapaamuurarijärjestö Le Droit Humain Suomen Liitto ry (Arvi Myyryläinen): Vapaamuurariuden historiasta ja toimintamuodoista. , 2009. http://www.droithumain.fi/vapaamuurariuden-historiaa/
Le Droit Humain International: The Birth of Co-Freemasonry. , 2009. http://www.droit-humain.org/en_co-masonry.html [2009-06-26]
Kirjat
Heino, Harri: Mihin Suomi tänään uskoo, 89-90. Helsinki: Werner Söderström, 1997. 331-333