Kuvaus
KRS
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä vaikuttavasta evankelioimisliikkeestä käytetään tavallisesti nimitystä ”viides herätysliike” tai ”uuspietismi”. Liikkeen tausta on yhtäältä 1800-luvun lopun pietistisessä herätyskristillisyydessä ja toisaalta angloamerikkalaisessa evankelikaalisessa liikkeessä (evangelicals). Evankelikaalisuus on kansainvälinen tunnustuskuntien rajat ylittävä, lähinnä protestanttisten kirkkokuntien piirissä vaikuttava liike, jossa korostetaan Raamatun ehdotonta auktoriteettia, henkilökohtaista uskonratkaisua sekä evankelioimisen tärkeyttä. Luterilaisen kirkon piirissä suuntaus alkoi vaikuttaa 1920- ja 1930-luvuilla rovasti Urho Muroman (1890-1966) toiminnan vaikutuksesta. Viidesläisyys organisoitui Suomessa kuitenkin pääosin toisen maailmansodan jälkeen. Tärkeimpiä liikkeen piirissä vaikuttavia järjestöjä ovat Kansan Raamattuseuran (KRS) ohella Suomen Raamattuopiston Säätiö (SROS), Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL), Suomen Evankelisluterilainen Opiskelija- ja koululaislähetys (OPKO), Evankelisluterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä, Helsingin Raamattukoulusäätiö, sekä Sanansaattajat-järjestö.
Uuspietistisessä liikkeessä korostetaan persoonallista uskoa ja palastuskokemuksen tärkeyttä. Kääntyneiden ja kääntymättömien, tosiuskovien ja uskottomien sekä ”nimikristittyjen” välille vedetään selkeä raja, mistä seuraa myös evankelioinnin keskeisyys toiminnassa. Liikkeessä on perinteisesti painotettu voimakkaasti oikeaa oppia, ja myös lopun aikojen odotuksella ja tuomion painotuksella on ollut keskeinen asema.
Maailmaan mukautumisen sijaan viidesläisyydessä on haluttu korostaa erottautumista, ja liike onkin muodostunut monille sen piirissä oleville kiinteäksi viiteryhmäksi. Liikkeessä on protestoitu monia kirkon piirissä esiintyneitä virtauksia vastaan.
Kansan Raamattuseuran Säätiö syntyi vuonna 1945. Keskushahmona oli ruotsalainen evankelista Frank Mangs, joka puhui suurissa herätyskokouksissa myös Suomessa. KRS on herätyskristillinen, mutta ei kuitenkaan perinteinen pietistinen seura. Se pyrkii yhteiskristillisyyteen ja rakentamaan läheiset suhteet seurakuntiin, ja samalla pidättäytymään kirkkopoliittisesta keskustelusta. Kehityksen taustalla voidan havaita vaikutteita sekä evankelioivasta herätyskristillisyydestä, luterilaisuudesta että allianssikristillisyydestä, jota erityisesti perinteisten herästysliikkeiden edustajat ovat arvostelleet. Kansainvälisistä vaikutteista voidaan mainita Oxford-liike ja sen hengellisyys. Kansan Raamattuseuralla on kuusi toimintakeskusta: Lohjalla, Parikkalassa, Pyhätunturilla, Tervossa, Heinävedellä sekä Isossakyrössä. Evankelioimistyön koulutuskeskus EVKO sijaitsee Vivamo-opistolla, Lohjalla. Sana-lehden kustannustoimintaa varten on perustettu Karas-Sana Oy, joka hoitaa seuran liiketoiminnan.
Tiedot päivitetty: 04.05.2018
Linkkejä:
kansanraamattuseura.fi/sinulle
Lähteet:
Kirjat
Heino, Harri: Mihin Suomi tänään uskoo, 89-90. Helsinki: Werner Söderström, 1997. 54-56
Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään. Helsinki: Kirjapaja, 1981.
Junkkaala, Timo: Urho Muroma – herätyssaarnaaja. Kauniainen: Perussanoma, 1990.