Kuvaus
Jumalanäidin karmeliittaluostari
Karmeliittasääntökunta on saanut nimensä Israelin Karmelvuoresta. Ensimmäiset karmeliitat olivat Euroopasta tulleita pyhiinvaeltajia ja ristiretkeläisiä, jotka 1100-1200-lukujen taitteessa perustivat erakkoyhteisön vuoren länsipäähän. Ensimmäinen karmeliittasääntö on peräisin vuodelta 1247. Espanjassa syntyi 1500-luvun toisella puoliskolla pyhän Jeesuksen Teresan (1515-1582) alulle panema uudistusliike, josta seurasi karmeliittasääntökunnan kahtiajako. Teresan perustama karmeliittasääntökunta on nimeltään kengättömien (tai paljasjalkaisten) karmeliittojen sääntökunta. Siihen kuuluu kolme haaraa: karmeliittaveljet, karmeliittasisaret ja karmeliittamaallikot.
Jumalanäidin karmeliittaluostari Espoossa on perustettu vuonna 1988 ja se kuuluu katoliseen karmeliittasääntökuntaan. Sisarten päätyönä on rukoileminen mutta he tekevät myös käännöstöitä, ompelevat ja valmistavat kortteja, kynttilöitä ja ikoneita luostarin ylläpitämiseksi.
Luostariyhteisön jäsenten sulkeutuminen ulkopuolisilta suljettuun luostarialueeseen symboloi erämaassa elämistä, joka on karmeliittojen elämäntavan ydinajatus. Lähetysvelvoitetta karmeliittaluostarilla ei ole. Toiminnassa arvostetaan ekumeniaa. Luostarin messut ja hetkipalvelukset ovat avoimia myös ulkopuolisille. Rukoushetket ja palvelukset pidetään suomeksi. Luostariyhteisöön kuuluu kuusi nunnaa (2011).
Tiedot päivitetty: 08.05.2018