Kuvaus
Katolska Kyrkan i Finland
Catholic Church in Finland
Katolisen kirkon synty palautuu kristinuskon varhaisimpiin historiallisiin vaiheisiin. Sen perusta on latinankielisessä kristillisyydessä, joskin tänä päivänä kirkko on aidosti globaali ulottuen kaikkiin maanosiin. Maailmassa onkin tällä hetkellä yli miljardi katolilaista, joten se on ylivoimaisesti suurin kristillisistä kirkkokunnista.
Katolisen kirkon yhtenäisyyden takeena on paavi, jonka ymmärretään olevan Jeesuksen kirkkonsa johtoon asettaman apostoli Pietarin seuraaja. Vanhan kristillisen perimätiedon mukaan Pietari päätyi lopulta Roomaan, jonka ensimmäisenä piispana hän kärsi marttyyrikuoleman. Nykyinen paavi Franciscus (Jorge Mario Bergoglio) on virallisen laskutavan mukaan 266. Rooman piispa. Paavi on paitsi näkyvä hengellinen johtaja myös itsenäisen Vatikaanivaltion päämies. Pyhä istuin (Santa sede) on maailman vanhimpia diplomaattisia toimijoita.
Katolisen kirkon historia on hyvin pitkä ja monimuotoinen. Kirkon oppiperusta palautuu varhaiseen kristilliseen opinmuodostukseen, ja katolisen kirkon peruskäsitykset (Jumalan kolminaisuus; Kristuksen jumalallinen ja inhimillinen luonto) ovatkin kristikunnan yhteistä omaisuutta. Erityisinä piirteinä voidaan pitää paaviutta, sääntökuntaelämää (esim. dominikaanit, fransiskaanit, jesuiitat) sekä Neitsyt Mariaan liittyviä opinkäsityksiä.
Euroopassa 1500-luvulla tapahtunut uskonpuhdistus johti katolisella taholla Trenton kirkolliskokoukseen (1545-1563), joka terävöitti katolista oppia. Vuosina 1962-1965 järjestetty Vatikaanin II kirkolliskokous merkitsi katolisen kirkon avautumista kristikunnan sisäiselle ekumenialle sekä uskontojen väliselle kohtaamiselle. Vatikaanin II kirkolliskokous muutti myös latinankieliset messut kansankielisiksi ja rohkaisi sopeuttamaan katolista uskoa paikalliseen kulttuurikontekstiin.
Suomessa katolisen kirkon historia ulottuu 1100-luvulle, jolloin se saapui lännestä. 1500-luvulla tapahtunut luterilainen uskonpuhdistus merkitsi kuitenkin yhteyksien katkeamista Roomaan ja katolisen ajan päättymistä. Katolisen kirkon voidaan katsoa kuitenkin palanneen Suomeen 1700-1800-lukujen taitteessa. Ensimmäinen katolinen kirkko vihittiin Viipurissa 1799, ja toinen Helsingissä vuonna 1860. Suomesta tuli erillinen kirkollishallinnon osa, vikaarikunta, vuonna 1920 ja hiippakunta vuonna 1955. Kirkko rekisteröitiin uskonnolliseksi yhdyskunnaksi 14.11.1929. Täyden itsenäisyyden Helsingin hiippakunta sai vuonna 1977.
Katolisen kirkon seurakuntia on nykyisin 7: Helsingissä (2), Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Kouvolassa ja Oulussa. Monet Suomen katolisista ovat ulkomaalaistaustaisia. Seurakunnat yhdessä muodostavat Helsingin hiippakunnan.
Messu eli jumalanpalvelus toimitetaan nykyään suomeksi joka päivä. Lisäksi on muita messuja useilla eri kielillä. Sakramentit, joita on seitsemän (kaste, konfirmaatio, eukaristia, rippi, sairaiden voitelu, pappeus ja avioliitto), ovat keskeisessä asemassa suomalaisenkin paikalliskirkon elämässä. Avustustyön kohteena ovat iäkkäiden ja sairaiden seurakuntalaisten lisäksi myös pakolaiset ja turvapaikanhakijat, joiden kotiutumista suomalaiseen yhteiskuntaan tuetaan eri tavoin. Katolisten määrä Suomessa on suurempi kuin yhdyskunnan jäsenmäärä.
| 2021 | 14 795 |
| 2020 | 14 529 |
| 2019 | 14 224 |
| 2018 | 14 357 |
| 2017 | 14 034 |
| 2016 | 13 528 |
| 2015 | 13 069 |
| 2014 | 12 554 |
| 2013 | 11 994 |
| 2012 | 11 530 |
| 2009 | 10 090 |
| 2008 | 9 672 |
| 2007 | 9 184 |
| 2006 | 8 783 |
| 2005 | 8 446 |
| 2004 | 8 094 |
| 2003 | 7 890 |
| 2000 | 7 227 |
| 1990 | 4 247 |
| 1985 | 3 350 |
| 1980 | 3 100 |
| 1970 | 2 870 |
| 1960 | 2 164 |
Linkkejä:
Lähteet:
Kirjat
Heino, Harri: Mihin Suomi tänään uskoo, 89-90. Helsinki: Werner Söderström, 1997. 70-72
Vuorela, Kalevi: Finlandia Catholica: Katolinen kirkko Suomessa 1700-luvulta 1980-luvulle. Helsinki: Studium Catholicum, 1989.
Tiedot päivitetty: 28.09.2022