Ruusu-Risti ry

Ruusu-Risti ry

Taustalla vaikuttava perinne:

Kuvaus

Nimen merkitys: Ruusu-Risti nimi viittaa järjestön mukaan rosenkreuzilaiseen (ruusuristiläiseen) ja länsimaiseen okkulttiseen perintöön sekä Jeesus Kristuksen ja jokaisessa ihmisessä olevan kosmis-mystisen Kristuksen eli Jumalan Pojan, siis ihmisen ydinolemuksen salaisuuksien tutkimiseen.

Ruusu-Risti -seuran synty liittyy kiinteästi Suomen Teosofisen seuran historiaan ja varhaisvaiheisiin. Teosofisen Seuran ensimmäisenä ylisihteerinä toimi Pekka Ervast (1875-1934). Ensimmäisen maailmansotaan liittyen Teosofisen Seuran piirissä tulkittiin Saksan edustavan ”pimeyden voimia” ja seura asettui poliittisesti ympärysvaltojen puolelle. Ervast halusi tukeutua pasifismiin ja Vuorisaarnan opetuksiin, eikä hyväksynyt Teosofisen Seuran sekaantumista politiikkaan. Hän ei myöskään kannattanut Teosofisen Seuran silloisten johtajien Besantin ja Leadbeaterin luomaa tulkintaa Krishnamurtista uutena maailmanopettajana.

Ervast muodosti kannattajineen ”Suomen Teosofisen Seuran okkulttisen liiton” , joka kuitenkin edusti vähemmistöä seuran jäsenistä. Hän sanoutui irti Suomen teosofisesta seurasta ja ryhtyi perustamaan uutta järjestöä, joka edustaisi edellä mainitun ”okkulttisen liiton näkemyksiä”. Ervast kutsui 1.11.1920 tilaisuuteen ihmisiä, jotka halusivat uudistaa teosofista valistustyötä uuden seuran kautta. Perustava kokous pidettiin Helsingissä 14.11.1920 ja seuran ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi nimitettiin Annie Besant. Ruusu-Ristin perustamisen myötä monet teosofit liittyivät tähän uuteen seuraan.

Ruusu-Ristiä voidaan pitää teosofiseen perinteeseen kuuluvana ja Ervast halusi edistää edelleen teosofis-okkulttista maailmankatsomusta osin uudelleen tulkittuna. Ervast halusi kuitenkin perustamassaan järjestössä tuoda esille erityisesti Jeesuksen opetuksia ja kristologisia opetuksia korostaen näiden merkitystä ihmiskunnan henkisessä kehityksessä. Toisaalta Ervast halusi pitää esillä Ruusu-Ristissä myös Kalevalaa ja siihen kätkeytyvää viisautta sekä suomalaista henkistä kulttuuriperintöä. Niin ikään hän katsoi, että kristinusko ja suomalainen pakanallinen perinne olisivat sovitettavissa yhteen. Ervastin mukaan tie kristinuskoon voi kulkea pakanuuden kautta. Ervastin Kristus-kokemus, hänen perehtymisensä Vuorisaarnaan ja Tolstoin ajatuksiin vaikuttivat siihen, että Ruusu-Risti lähentyi kristinuskoa.

Ervast tukeutui osin teosofisen seuran perintöön, mutta halusi erityisesti pitää esillä suomalaista ja kristillistä perinnettä. Ruusu-Ristin piirissä korostetaan Jeesuksen opetusten eettistä merkitystä ja suomalaiskansallisen okkulttisen perinnön kuten Kalevalan tutkimista. Ruusu-Ristin opetuksiin kuuluvat esimerkiksi jälleensyntymä, karman laki ja ihmisen sisäinen jumaluus. Seuran sisällä toimii myös Ruusu-Ristin sisäinen koulu, joka on edustaa yhteisvapaamuurariperinnettä. Ervast muokkasi kyseistä perinnettä Ruusu-Ristin käyttöön. Hän toimi myös kansainvälisessä yhteisvapaamuurari-liikkeessä (Le Droit Humain) ja oli yksi liikkeen Suomen osaston perustajista vuonna 1920.

Ruusu-Risti ry on rekisteröity 16.2.1931.
Seura järjestää luento- ja keskustelutilaisuuksia. Ruusu-Ristin kirjallisuusseura julkaisee lähinnä Ervastin kirjoituksia ja Ruusu-Risti-nimistä lehteä. Yhdistyksessä on 276 jäsentä (2007).

Tiedot päivitetty: 15.05.2018

 

Linkkejä:

ruusuristi.fi

 

Yhteys muihin yhteisöihin

Emoyhteisöt

Teosofinen Seura ry

Haarautumat

Kristosofinen kirjallisuusseura ry

 

Lähteet:

Artikkelit

Krohn, Eino: Ruusu-Risti. Teoksessa N. G. Holm, K. Suolinna & T. Ahlbäck (red./toim.): Aktuella religiösa rörelser i Finland /Ajankohtaisia uskonnollisia liikkeitä Suomessa, 87-106. Åbo: Åbo Akademi, 1981.

 

Kirjat

Heino, Harri: Mihin Suomi tänään uskoo, 89-90. Helsinki: Werner Söderström, 1997. 280-283

 

Opinnäytetyöt

Kuha, Tarvo: Analyysi Ruusu-Risti – seuran taustasta ja aseman muotoutumisesta Suomessa. Pro gradu -tutkielma . Helsinki: Helsingin yliopisto. Uskontotieteen laitos (ent. Uskontotieteen jaosto) , 1989.

Lisätiedot

Kotikunta

Toiminta-alue

, , , , , , , ,