Kuvaus
Suomen Bahá’í-yhteisö, Finska Bahá’í-samfundet, Suoma Bahá’í -searvvus
Bahá’í-uskon juuret ovat Iranin shiialaisten keskuudessa syntyneessä baabilaisuudessa. Baabilaisuudessa uskottiin ”salatun imaamin” pitävän yhteyttä uskoviin ”täydellisen shiialaisen” välityksellä. Bahá’ín perustaja on Teheranissa aatelissukuun syntynyt Bahá’u’lláh (Mirzá Husayn Ali, 1817-1892), jonka kerrotaan saaneen vankilassa Jumalalta uuden ilmoituksen.
Bahá’ít ovat monoteisteja ja he uskovat, että Jumala on ilmaissut toistuvasti itsensä ihmiskunnalle erityisten sanansaattajien välityksellä. Kaikkien näiden sanansaattajien vaikutuksesta ihmiskunta on kehittynyt entistä korkeammille tasoille. Bahá’ísmi opettaa siten kaikkien uskontojen edustavan samaa jumaluutta.
Bahá’í-yhteisön elämäntapaa säätelevät Bahá’u’lláhin yhteisölle laatimat yksityiskohtaiset lait. Niihin kuuluvat päivittäiset rukoukset, paasto sekä pyhien kirjoitusten opiskelu. Yksityinen rukous on bahá’íden keskeisin hartaudenharjoitusmuoto. Rukouksiin liittyy islamin tapaan määrättyjä vuorokaudenaikoja, rukousasentoja ja rukoussuunta kohti Bahá’u’llahin hautapyhäkköä. Myös pyhiinvaellus Maailmankeskukseen Haifaan sekä erilaisten bahá’í-rahastojen tukeminen kuuluvat oleellisesti yhteisön elämäntapaan.
Baha´it noudattavat kalenteria, joka perustuu aurinkovuoteen. Vuosi koostuu 19 kuukaudesta, joissa kussakin on 19 päivää. Kuukaudet on nimetty jumalan ominaisuuksien mukaan. Ajanlasku alkaa Babin julistuksen vuodesta 1844 jaa. Jokaisen kuukauden ensimmäisenä päivänä vietetään niin sanottua yhdäksennentoista päivän juhlaa. Lisäksi vuoden aikana on yhdeksän päivää, jolloin on pidättäydyttävä työnteosta.
Baha´i-temppelit ovat avoimia kaikille ihmisille. Temppeleissä ei ole erityisiä ohjattuja kulttimenoja, vaan ne ovat pääasiassa hiljaista mietiskelyä varten.
Bahá’í-uskonto tuli Suomeen amerikansuomalaisten paluumuuttajien mukana 1930-luvun lopulla. Säännöllinen toiminta alkoi vuonna 1938. Helsingin Bahá’í Seura ry perustettiin vuonna 1954. 1960-luvun alussa muodostettiin paikallishallinto Tampereelle, Lahteen ja Turkuun. Suomen valtakunnallinen hallintoelin perustettiin vuonna 1962 ja yhteisö rekisteröitiin uskonnolliseksi yhdyskunnaksi 18.9.1963.
| 2020 | 653 |
| 2019 | 675 |
| 2018 | 654 |
| 2017 | 362 |
| 2016 | 363 |
| 2015 | 358 |
| 2014 | 350 |
| 2013 | 566 |
| 2012 | 557 |
| 2011 | 560 |
| 2009 | 548 |
| 2008 | 554 |
| 2007 | 534 |
| 2006 | 528 |
| 2005 | 523 |
| 2004 | 494 |
| 2003 | 455 |
| 2000 | 469 |
| 1990 | 403 |
| 1985 | 340 |
| 1980 | 274 |
| 1970 | 90 |
Tiedot päivitetty: 18.08.2021
Linkkejä:
Lähteet:
Artikkelit
Peltola, Harri: Bábi-liikkeestä bahá’í-yhdyskunnaksi. Teoksessa N. G. Holm, K. Suolinna & T. Ahlbäck (red./toim.): Aktuella religiösa rörelser i Finland /Ajankohtaisia uskonnollisia liikkeitä Suomessa, 167-200. Åbo: Åbo Akademi, 1981.
Kirjat
Heino, Harri: Mihin Suomi tänään uskoo, 89-90. Helsinki: Werner Söderström, 1997. 308-312
Teinonen, Seppo A.: Bahaismi: synty, kehitys ja nykyinen oppi. Helsinki: Suome itämainen seura, 1962.
Teinonen, Seppo A.: Nykyajan lahkot: Uusia uskonnollisia liikkeitä ja yhteisöjä. Helsinki: Kirjayhtymä, 1965. 257-272
Opinnäytetyöt
Eriksson, Pia: Uskonnollisen tradition siirto bahà’i`-perheissä. Pro gradu-tutkielma. Turku: Turun yliopisto. Kulttuurien tutkimuksen laitos. Uskontotiede, 1993.
Peltola, Harri: Babi-ja bahà’i-liikkeiden imago Suomessa Gobineausta Teinoseen. Pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto. Uskontotieteen laitos, 1987.