Suomen Baptistikirkko

Kuvaus

Finlands Babtistkyrkan

Sana ’baptisti’ tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa kastajaa. Baptistit kastavat henkilökohtaiseen uskoon tulleet heidän omasta pyynnöstään veteen upottamalla.

Baptismin juuret ulottuvat 1500-luvulla Keski-Euroopassa käynnistyneeseen reformaatioon. Liike levisi Englannista muuhun Eurooppaan ja myös Amerikkaan. Nykyisin baptisteja on yli 50 miljoonaa (jos mukaan lasketaan seurakuntien työnmuotojen piirissä olevat kastamattomat lapset ja nuoret määrä on jopa noin 100 miljoonaa).

Suomeen baptismi tuli Ruotsissa syntyneen herätyksen pohjalta. Ensimmäinen ruotsinkielinen seurakunta perustettiin Föglön saarelle vuonna 1856 ja ensimmäinen suomenkielinen seurakunta Luvialle vuonna 1871.

Suomen Baptistiyhdyskunta (SBYK) on uskonnollinen yhdyskunta, joka rekisteröitiin 5.7.1928. Ruotsinkieliset baptistit järjestäytyivät omaksi yhdyskunnakseen vuonna 1980 (Finlands Svenska Baptistsamfund). Suomen Babtistiyhdyskunta muutti nimensä Suomen Babtistikirkoksi vuonna 2009.
Baptistikirkkoon kuuluvia itsenäisiä paikallisseurakuntia 13 paikkakunnalla.

Kahdesti vuodessa kokoontuva seurakuntakokous on kunkin seurakunnan ylin päättävä elin. Baptistien uskonkäsitykset ovat pitkälti yhteneviä useimpien protestanttien kanssa. Baptistit painottavat erityisesti paikallisseurakuntien itsenäisyyttä, uskonnonvapautta ja seurakuntien riippumattomuutta valtiosta. Liikkeessä korostetaan myös uskovienkasteen merkitystä, sillä seurakunta koostuu uskonsa tunnustaneista ja kastetuista kristityistä.

Suomen Babtistikirkko on jäsen Suomen vapaakristillisessä neuvosto ry:ssä,
Suomen lähetysneuvosto ry:sä ja tarkkailijäsen Suomen ekumeeninen neuvosto ry:ssä.

Tiedot päivitetty: 23.09.2022

Linkkejä:

baptisti.fi

Lähteet:

Kirjat

Heino, Harri: Mihin Suomi tänään uskoo, 89-90. Helsinki: Werner Söderström, 1997. 74-75

Lohikko, Anneli: Baptistit Suomessa 1856-2006. Tampere: Kharis Oy, 2006.