Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys

Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys

Kuvaus

SEKL

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä vaikuttavasta evankelioimisliikkeestä käytetään tavallisesti nimitystä viides herätysliike tai uuspietismi. Liikkeen tausta on yhtäältä 1800-luvun lopun pietistisessä herätyskristillisyydessä ja toisaalta angloamerikkalaisessa evankelikaalisessa liikkeessä (evangelicals). Evankelikaalisuus on kansainvälinen tunnustuskuntien rajat ylittävä, lähinnä protestanttisten kirkkokuntien piirissä vaikuttava liike, jossa korostetaan Raamatun ehdotonta auktoriteettia, henkilökohtaista uskonratkaisua, sekä evankelioimisen tärkeyttä. Luterilaisen kirkon piirissä suuntaus alkoi vaikuttaa 1920- ja 30-luvuilla Urho Muroman (1890-1966) toiminnan vaikutuksesta. Viidesläisyys organisoitui Suomessa kuitenkin pääosin toisen maailmansodan jälkeen. Tärkeimpiä liikkeen piirissä vaikuttavia järjestöjä ovat Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen (SEKL) ohella Kansan Raamattuseura (KRS), Suomen Raamattuopiston Säätiö (SROS), Suomen Evankelisluterilainen Opiskelija- ja koululaislähetys (OPKO), Evankelisluterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä, Helsingin Raamattukoulusäätiö ja Sanansaattajat-järjestö.

Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on perustettu vuonna 1967. Liike syntyi 1960-luvulla nuoriso- ja lähetysherätyksen tuloksena. Kirkollinen kenttä käsitettiin sisäkkäisiksi renkaiksi: sisimpänä Kansanlähetys, sitten kirkko ja uloimpana yhteiskunta. Tästä ajattelutavasta huolimatta Kansanlähetys halusi kuitenkin pysyä osana kirkkoa.

Kansanlähetys oli syntyessään protestiliike, jonka piirissä kannettiin huolta Raamatun arvovallan murenemisesta ja sen mukana ihmisen iankaikkiseen pelastukseen tähtäävän julistuksen vähenemisestä. SEKL kritisoi voimakkaasti aikakauden yhteiskunnallista ja kirkollista kehitystä. Se painotti henkilökohtaisen uskon ja uskonratkaisun merkitystä ja halusi vetää selvän rajan todellisen seurakunnan ja nimikristillisyyden välille. Samoin se irtisanoutui liberaaliteologiseksi luonnehtimansa ekumeenisen liikkeen toiminnasta. SEKL:n aktiivit osallistuivat myös yhteiskunnalliseen toimintaan. Järjestö tuki Suomen Kristillistä Liittoa ja oli omalta osaltaan vaikuttamassa siihen, että puolueen kannatus kasvoi ja se sai vuoden 1970 eduskuntavaaleissa ensimmäisen kansanedustajansa. Liikkeen perustamisaikaan Jeesuksen pikaisen tulon odotus oli liikkeelle ominaista. Edelleenkin iso osa jäsenistä uskoo Jeesuksen paluuseen tämän sukupolven aikana.

Ensimmäiset Kansanlähetyksen paikalliset yhdistykset perustettiin heti kesän 1967 päätyttyä. Useimmista tuli maakunnallisia yhdistyksiä eli kansanlähetyspiirejä. Keväällä 1973 Kansanlähetyksen sisäiset ongelmat johtivat kriisiin, jonka myötä siitä erosi kaksi ryhmää. Toinen näistä organisoitui Lähetysyhdistys Kylväjäksi ja toinen Sanansaattajiksi. Eronneista ryhmistä toinen, Luthersk Inremission hakeutui puolestaan Suomen Lähetysseuran työyhteyteen. Tämä sisäinen hajaannus johti toiminnan supistumiseen sekä jäsenistön kasvussa. Kuitenkin jo 1980-luvulla kriisistä oli selvitty ja Kansanlähetyksen asema kirkossa vahvistui. Nykyisin SEKL on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virallinen lähetysjärjestö, joka toimii sekä kotimaassa että ulkomailla. Toiminnassa panostetaan edelleen voimakkaasti nuoriin. Teemme lähetystyötä sekä julistamalla evankeliumia että palvelemalla eri tavoin 13 maassa Euroopassa, Aasiassa, Afrikassa ja Lähi-idässä. Lähetystyöntekijöitä 31.12.2011 on 76.

Kotimaan työn tarkoituksena on evankelioida ja opettaa. Järjestämme toimintaa kaiken ikäisille ja huomioimme erityisesti perheet. Teemme juniori- nuoriso- ja nuorten aikuisten työtä, mediatyötä ja järjestämme pienryhmätoimintaa, tapahtumia sekä jumalanpalveluksia. Kansanlähetyksen koulutuskeskus ja päätoimisto on Ryttylässä Hausjärven kunnassa. Kansanlähetys toimii Suomessa 17 piirijärjestön kautta.

Kansanlähetysopistolla on raamattulinja, teologialinja, nuorisotyölinja, kesätiimilinja, musiikkiteatterilinja, kansainvälisyyslinja ja lähetyslinja. Opisto järjestää lyhytkursseja ja periodeja, joilla voi perehtyä Raamattuun, sielunhoitoon, lähetystyöhön, viestinnän eri osa-alueisiin sekä nuoriso- ja juniorityöhön. Verkkoraamattukoulu antaa mahdollisuuden Raamatun opiskeluun etäopiskeluna.

Kustannustoimintaa harjoittaa Kustannusosakeyhtiö Uusi Tie. Viikkosanomalehden Uusi Tie, Viikkopainosmäärä 9 442 ja kuukausipainosmäärä 13 302. Muita lehtiä ovat varhaisnuorten lehti Donkki sekä nuortenlehti Nuotta (yhdessä SLEY:n kanssa) ja joululehti Vie Sanoma. Jäseniä Kansanlähetyspiireissä on 3276 (2010). Vuotuinen suurtapahtuma on kesällä pidettävät Kansanlähetyspäivät.

Tiedot päivitetty: 16.05.2018

 

Linkkejä:

kansanlahetys.fi

 

Lähteet:

Kirjat

Heino, Harri: Mihin Suomi tänään uskoo, 89-90. Helsinki: Werner Söderström, 1997. 58-59

Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään. Helsinki: Kirjapaja, 1981.

Junkkaala, Timo: Urho Muroma – herätyssaarnaaja. Kauniainen: Perussanoma, 1990.

Kauppinen, Juha: Evankelioiva herätysliike, Sarja A, no 21. . Tampere: Kirkon tutkimuslaitos, 1973.

Väliaho, Juha: Näkyä toteuttamassa. Helsinki: Uusi tie , 1985.

Lisätiedot

Kotikunta

Toiminta-alue

, , , , , , , , , , , , , , , , , , ,