Kuvaus
Uusapostolisen kirkon juuret ovat skotlantilaisen presbyteerikirkon saarnaajan Edward Irwingin (1792-1834) toiminnassa. Liikkeessä odotettiin Jeesuksen toista tulemista, lopun aikojen Pyhän Hengen vuodatusta ja kirkon alkuperäisten virkojen palauttamista. Vuodesta 1830 lähtien alkoi esiintyä armolahjoja, kuten kielilläpuhumista, profetoimista ja parantamista. Pian tämän jälkeen Irwing erotettiin presbyteerikirkosta ja hän perusti oman seurakuntansa. Liike järjestäytyi Katolis-apostoliseksi kirkoksi (Catholic Apostolic Church).
Liike levisi 1800-luvun puolivälissä nopeasti eri puolille Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa. Kirkko hajaantui sisäisiin erimielisyyksiin 1900-luvun vaihteessa. Eräs suuntauksista järjestäytyi nimiellä Uusapostolinen seurakunta (myöhemmin Uusapostolinen kirkko, Neuapostolische Kirche). Se on kokenut useita jakaantumisia senkin jälkeen. Sen piirissä ennustettiin Kristuksen toista tulemista vielä 1950-luvulla.
Suomessa on ollut Uusapostolisen kirkon jäseniä 1960-luvulta lähtien. Suomen uusapostolinen kirkko rekisteröitiin uskonnolliseksi yhdyskunnaksi 12.9.1979.
| 2021 | 47 |
| 2020 | 49 |
| 2019 | 48 |
| 2018 | 51 |
| 2017 | 45 |
| 2016 | 26 |
| 2015 | 28 |
| 2014 | 29 |
| 2013 | 28 |
| 2012 | 29 |
| 2011 | 28 |
| 2009 | 33 |
| 2008 | 32 |
| 2007 | 32 |
| 2006 | 33 |
| 2005 | 31 |
| 2004 | 29 |
| 2003 | 28 |
| 2000 | 25 |
| 1990 | 27 |
| 1985 | 28 |
| 1980 | 27 |
Lähteet:
Kirjat
Heino, Harri: Mihin Suomi tänään uskoo, 89-90. Helsinki: Werner Söderström, 1997. 158-162
Teinonen, Seppo A.: Nykyajan lahkot: Uusia uskonnollisia liikkeitä ja yhteisöjä. Helsinki: Kirjayhtymä, 1965. 242-250
Tiedot päivitetty: 30.09.2022