Vapaa katolinen kirkko

Kuvaus

Nimen merkitys: Vapaa katolinen kirkko katsoo pohjautuvansa apostoliseen seurantoon ja olevansa jatkumoa Utrechtin arkkipiispan johtamalle Vanhalle katoliselle kirkolle.

Vapaa katolinen kirkko syntyi Australiassa vuonna 1916 ja sen perustajina olivat Charles W. Leadbeater ja James I. Wedgwood. Kirkon juuret ovat teosofisessa liikkeessä ja kirkon opetuksiin kuuluvat esimerkiksi karman laki ja jälleensyntymisoppi. Vapaa katolinen kirkko korostaa myös liturgian, sakramenttien ja viran merkitystä.

Suomen vapaan katolisen kirkon syntyhistorian taustalla on ollut vuonna 1919 perustettu Kristillinen tutkimusryhmä, jonka jäsenet olivat lähinnä Teosofisen seuran jäseniä. Kristillisen tutkimusryhmän ja Vapaan katolisen kirkon keskeinen perustajajäsen oli fil.kand (maisteri), opettaja Artturi Vesenterä (1881-1954). Vuonna 1925 Suomessa vieraili hollantilainen piispa J. Mazel, jonka vierailun myötä alkoi toimia opintoryhmä. Tämän opintoryhmän nimeksi tuli Vapaa katolinen tutkimusseura. Vuonna 1926 ilmestyivät suomeksi kirkon periaatteet – yhteisön nimi oli tuolloin Suomen vapaamielinen kristillinen kirkko. Vuonna 1927 piispa J. Wedgewood vihki Vesenterän Suomen vapaan katolisen kirkon ensimmäiseksi papiksi. Vapaan katolisen kirkon varsinainen perustamiskokous oli Helsingissä 6.1.1929 (rekisteröitiin uskonnolliseksi yhdyskunnaksi 24.10.1929). Heti sodan jälkeen perustettiin seurakunta Poriin ja vuonna 1957 Suomi sai oman piispan.

Jumala ilmenee kirkon mukaan kolminaisuutena, Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä. Toisaalta Jumala nähdään myös osin panteistisena ja kaiken alkusyynä, josta koko elämä virtaa. Kaiken olevan päämääränä on viimein palata takaisin jumaluuteeen. Kirkko katsoo, että kaikki suuret maailmanuskonnot ovat tasavertaisia teitä Jumalan luo.

Keskeisiä toimintamuotoja ovat messujen ja parantamispalvelusten toimittaminen sekä sakramenttien siunaus. Heinäkuussa järjestetään Hiljentymispäivät Kreivilän kurssikeskuksessa. Kirkon sisällä toimii Maria-sisaret, joilla on omat asteensa päättyen diakonissan asteeseen.

Tällä hetkellä seurakuntia on kaksi: Pyhän Marian seurakunta Helsingissä ja Pyhän Äidin seurakunta Porissa. Toimintaa on näiden edellä mainittujen paikkakuntien lisäksi myös mm. Jyväskylässä Ja Turussa. Kirkko julkaisee Vapaa katolinen kirkko -nimistä sähköistä tiedotuslehteä (levikki noin 100).

Linkkejä:

sites.google.com/site/vapaakatolinen/

Lähteet:

Kirjat

Heino, Harri: Mihin Suomi tänään uskoo, 89-90. Helsinki: Werner Söderström, 1997. 287-290

Teinonen, Seppo A.: Nykyajan lahkot: Uusia uskonnollisia liikkeitä ja yhteisöjä. Helsinki: Kirjayhtymä, 1965. 209-214

Tiedot päivitetty: 28.10.2022