Kuvaus
Vännernas Religiösa Samfund Kväkarna
Kveekariliike syntyi Englannissa 1600-luvun alkupuolella, kun sisäistä ja henkistä uskoa ja uskonnollista kokemusta etsivät ihmiset alkoivat kokoontua toistensa luona. Omantunnon syistä he eivät katsoneet voivansa kokoontua kirkoissa, ja heitä alettiin pian kutsua kveekareiksi.
Suomessa toiminta alkoi toisen maailmansodan aikoihin rauhanliikkeen ja amerikkalaisten kveekarien vaikutuksesta. Ystävien Uskonnollinen Seura Kveekarit rekisteröitiin 21.4.1992, kun se erosi Ruotsin vuosikokouksesta.
Kveekarit korostavat toiminnassaan hiljaista hartauden harjoitusta. He kutsuvat elämänkatsomustaan spiritualistiseksi, sillä liikkeessä korostetaan jumalasuhteen sisäisyyttä ja yksilöllisyyttä. Hiljaiset hartaustilaisuudet ja viikonloppuretriitit tarjoavat näin mahdollisuuden kuunnella ja kokea Jumalan ääntä sisällään, mutta samalla aistia toisten läsnäolon synnyttämän yhteisöllisen vaikutuksen.
Kveekarit korostavat jäsentensä tasavertaisuutta eikä heillä ole pappeja. Liikkeessä katsotaan, että kuka tahansa voi puhua spontaanisti, kokouksen hiljaisen elämän innoittamana, tuntiessaan siihen tarvetta. Kveekarit tunnustavat myös muiden uskontojen pyhyyden sekä ihmiset, jotka eivät edusta mitään uskontokuntaa. Liikkeessä korostetaan myös sotimisesta ja väkivallasta pidättäytymistä.
Yhdistyksessä on noin 30 jäsentä (2012). Lisäksi niin sanottuja ”Ystävien ystäviä”, jotka osallistuvat eri tavoin kveekarien toimintaan on noin 100.
Tiedot päivitetty: 24.05.2018
Linkkejä:
Lähteet:
Kirjat
Heino, Harri: Mihin Suomi tänään uskoo, 89-90. Helsinki: Werner Söderström, 1997. 90-92